Tekstit

HEI, TÄÄLLÄ TAAS!

Kuva
Hei pitkästä aikaan! On ollut niin ikävä tätä blogiani!  Olen joutunut pitämään tauon blogitekstien kirjoittamisesta, koska olen ollut viimeiset kaksi kuukautta työkokeilussa viestinnän parissa. Kaikki kirjoitusenergiani olen toki säästänyt sinne.  Miltä kuulostaisi, jos postaisin silloin tällöin marraskuussa tänne blogiini pääasiassa kuvapostauksia?  Tällä tavalla:   Tänä aamuna 4.11.2020 oli upea syyssää. Roolini metsätöissä oli kahvin keittäjä Ihanaa, kun on koira. Syksyyn on kuulunut koirakävelyjä.  Syksy <3 Kirjaston satuhuoneen kuvaukset. Mielikuvitusta piti käyttää, kun ei ollut lukijaa eikä lapsia. Onneksi oli iso kasa nalleja ;) Kaikenlaista ihanaa kuvattavaa töiden puitteissa. Joskus tekee hyvää mennä vaan johonkin katselemaan. Yksi aamu Ruissalossa. Alkusyksyn kaverit. Kotona.  Mukavaa keskiviikon iltaa!

KOTIPIHALLA JEE, JEE, JEE!

Kuva
Toinen kesä jo menossa Mustaa Puuta kodissa ja kodin pihamailla. Tai jopa jo kolmas, jos lasketaan mukaan raksakesä. Kylläpä aika rientää :) just äsken tulin pihalta, jossa siistin istutusten reunuksia. Jotkut siistin luonnonkivillä, joihinkin laitan kuorikatetta. Molemmat vaihtoehdot sopivat minusta oikein hyvin tänne metsikön reunaan. Punainen matto Olen aikaisemminkin kirjoittanut punaisen maton paikasta. Paikasta, jossa viihdyn erityisen mieluusti. Jos asettaisin punaisen maton pihallemme, laittaisin sen pikkuruiselle grillipaikallemme. Se on paikka, johon usein päivällä istahdan joko tyhjän panttina tai kädet kiireisinä kääntämässä grillattavia pihvejä ja kasviksia. Grillipaikka muovautui huomaamatta tuohon, jossa se nyt on. Kuten lähes kaikki mun juttuni, pikku hiljaa. Kunnostamista grillipaikka jo kaipaisi, sillä ekan talven jälkeen routa puuttui alustaan ja osa laatoista on nyt pikkuisen vinossa. Haaveilua Vaikka isommasta kasvimaasta tai luku

Murea possupaisti

Kuva
Meillä kesäisin grillataan, syödään ruokaisia salaatteja, paistetaan lohta tai tehdään hampurilaisia. Todella harvoin on mitään uuniruokaa, mutta ainahan voi tehdä poikkeuksia... Kesäpäivän possupaisti 400-500g porsaan filettä 1 iso sipuli (tai 2 varhaissipulia) 6-7 dl vettä 1 lihaliemikuutio 1/2 tl suolaa 1 rkl paprikajauhetta 1 tl sokeria tai hunajaa ripaus mustapippuria tuoretta basilikaa tuoretta ruohosipulia *Uuni 175 asteeseen. *Hienonna yrtit. *Laita kaikki ainekset uunipataan. *Kun liha on ollut uunissa noin 90 minuuttia, ota pata uunista pois ja leikkaa tai revi liha paloiksi. Laita lihan palaset takaisin pataan ja kääntele palaset hyvin padassa olevassa paistoliemessä. Lisää pataan vettä noin 1/2-1 dl, jos neste on haihtunut ( EI kuitenkaan niin paljon, että tulee kastike!). * Laita pata vielä vartiksi uuniin jälkilämmölle (kunnes liha on mureaa). Herkkuhetkiä! Reeta

ÄÄNETTÖMÄMPI KOTI (mihin ne vuodet menivät) JA LUUMUPUUN SATOA

Kuva
Löysin julkaisemattomista blogiteksteistäni kirjoituksen sen hetken tunteistani. Näin olin kirjoittanut 10.6.2020: "Viimeksi olen ollut näin hiljaisessa kodissa, kun poikani vielä kävi isänsä luona öitä joka toinen viikonloppu. Tuosta ajasta on jo niin paljon aikaa, lähes kuusi vuotta, etten enää muistanut, millaista on olla kotona iltoja ja öitä aivan yksin. Ei kuulu television ääntä, ei kuulu sormien napsuttelua tietokoneen näppäimistöllä, ei kuulu askelia minnekään suuntaan, ei kuulu kysymyksiä tai sanoja, ei kuulu jääkaapin oven narinaa eikä kuulu mikroaaltouunin piippausta. Ei kuulu mitään muuta kuin omat ja koiran liikkeet. Suurin ero on kuitenkin oman lapseni läsnäolon puuttuminen. Onko tämä sitä kuuluisaa tyhjän kodin syndroomaa? " Pari kuukautta myöhemmin . Yhtenä elokuisena elokuun iltana ollessani yksin kotona havahduin huomaamaan, että minähän olen jo tottunut äänettömän kotiin. Kodin hiljaisuus oli normaalia ja ihan mukavaa. Hymy