Mustaa Puuta

No nyt kolahti mun makuuni!  Taisin leipoa tähän astisistani makeista ( V, M & GL) leipomuksistani maukkaimman. Leivoin aivan ihania suklaakakkupaloja kreemikuorrutteella. Kiitos @hennasig_ niin herkullisesta brownies-kuvasta IG:ssa, että innostuin soveltamaan sen reseptin pohjalta vegaanista sekä gluteenitonta reseptiä.  Pohja: (Noin 10 pientä palaa. Itse leivoin pohjan Ikean pienempään teräksiseen uunivuokaan. Ohjeesta ei tule uunipellillistä.)  2.5 dl gluteenittomia jauhoja (käytin Semper Mix) 2 dl sokeria 1 dl mantelijauhoja 1 dl kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta 1/2 tl ruokasoodaa 1/3 tl suolaa 1 dl omenasosetta 100 g sulatettua maidotonta margariinia (esim. Sininen Keiju) 1/2 dl mantelimaitoa *Laita uuni 200 asteeseen. * Sekoita kuivat aineet keskenään. * Sulata margariini. * Lisää margariini, omenasose sekä maito jauhojen joukkoon. Sekoita hyvin. * Vuoraa pieni kakkuvuoka tai uunivuoka leivinpaperilla ja levitä taikina tasaiseksi. Paista uunissa

Tiedätkö tunteen, kun varpaat ovat jäässä ja koko kroppa tärisee kylmyydestä? On kaliseva olo luita myöden. Eilen iltapäivällä oloni oli juuri tuollainen ja siitä en voi soimata muita kuin itseäni, sillä ajattelin pärjätä koirakävelylenkin vuorettomilla kengillä, farkuilla sekä hanskoitta. Ei mitään, jos lenkki olisi ollut vain talon ympäri, mutta huikea talvi-ilma ja koirani suunnaton ilo sai meidät kävelemään läpi metsien upealle peltoaukeamalle. Mä nautin niin tilanteista, kun koiramme innostuneena pomppii kaatuneiden oksien yli ja välillä pysähtyy nuuhkimaan lumen alta löytyviä tuoksuja. Nuuhkimisääni on hauska ja kova. Välillä oikein lumi pöllyää nuuhkimisen voimasta. Lagottohan on tryffelikoira eli hajut ovat tärkeitä.  Kotiin saapui onnellinen ja väsynyt koira sekä minä aivan jäässä.  Siispä meillä oli sitten saunapäivä, jotta ne luutkin lämpenivät. Saunan jälkeen valmistin bataattiranskiksia.  Tämä ohje on sekä maidoton että gluteeniton.  Bataattiranskikset 1 is

Puolitoista viikkoa takana uutta kotia sekä omakotitaloelämää. Ja mä niin nautin! Nautin tilasta (vaikkei ole kuin se 97 neliötä), omasta makuuhuoneesta, valosta, pimeydestä, ikkunoista, pihapuista, hiljaisuudesta, koirapoluista ja ennen kaikkea roskattomista ojanpientareista. Koiramme tosin voi olla asiasta täysin eri mieltä, sillä välipalaherkut ojista jää nyt saamatta. Huh! Onneksi! Meillä aistii koko perheen kesken erilaisen fiiliksen, kun jalkojemme alla on oma koti ja jokaisella on tilaa hengittää. Nyt on hyvä olla kotona. Fortnite-pelin äänetkin jäävät sopivasti vaatehuoneisiin ;) Omakotitaloasumisen haasteet alkoivat toki samana päivänä, kun muutimme. Asumiskustannukset pitää laskea hyvinkin tarkkaan, jotta menot pysyvät hyvin hanskoissa. Näillä tuloilla, kun ei oo varaa mihinkään yllätyksiin. Meillä satsattiin asumiseen, sillä koti on se paikka, jossa olen hyvinkin paljon. Monesta muusta asiasta olen oikestaan valmis luopumaan. Ehkäpä jopa autosta (sitten, kun harkkakuskia