Mustaa Puuta

Tässä sitä makoilen kuvien kesähame päällä. Tosin kuvien musta toppi on vaihtunut ilmastollisimpiin bikineihin, joista tuli mun viikonlopun suosituin "pusero". Bikineissä aamusta iltaan. Luinkin jostain lehdestä, jossa keskusteltiin, mikä on raja liikkua bikineillä, ottaa aurinkoa niissä tai saako yläosattomissa maata vaikkapa kerrostalon pihalla. Viimeiseen en ota kantaa, sillä oma yläosaton auringonpalvonta sijoittui 80-luvun loppuun. Ja silloin se oli sallittua ihan missä rannalla vaan :) enää en siihen ryhtyisi missään nimessä!  Bikineillä ja uikkareilla liikun ja aion jatkossakin liikkua omalla pihallani. Itse voin ihan hyvin myös kävellä oman kylän teillä ja poluilla bikinien yläosissa ja vaikkapa mikrosortseissa. Mukava kesäasu kesähelteelle.  Kilpaurheiluaikoinani se oli itsestäänselvyys, että treenasin vaatteilla sään mukaan. Kesällä tein treenit pienellä topilla sekä mikrosortseissa. Eipä tullut silloin koskaan miel

En tiedä, olisinko vielä joulukuussa uskaltanut unelmoida näinkin valmiista kesäpihasta. En olisi. En ehkä ole ollut perinteinen pihatöiden tekijä, mutta olen ollut suht järjestelmällinen. Olen pyrkinyt olemaan lähes joka päivä ainakin tunnin pihahommissa. Välillä on istutettu uutta ja välillä on siirretty vanhaa uuteen paikkaan. Meidän piha elää :) Pihatöissä vältän sanaa pakko tai pitää saada valmiiksi. Ihan ilokseni ja ajan kuluksi tätä teen.  Paljon vihertää, paljon kukkii, mutta paljon on myös kasvanut.  Ja miten pienellä budjetilla meidän piha on tehty. Ei todellakaan ole taimen ostopaikasta kiinni, miten kasvi lähtee kasvuun. On parempi satsata taimen hyvinvoivaisuuteen kuin pakkauspaperin logoon.  Nyt eletään kotipuutarhurin unelma-aikaa. On taimialet!  Reeta ps. Ajattelin jossain vaiheessa kirjoittaa meidän pihamme kustannuksista.

Se olisi kesäinen kesäpäivä jälleen. Ei ehkä hellesää, mutta kun läpykkäillä ja hameella pärjää, on kesä. Juuri tuo onkin parhaimpia juttuja kesässä. Voi liikkua yhden kerroksen pukeutumisella.  Toki näissä keleissä ihaninta on, kun pystyy käppäilee omalla terassilla. Meillä terassi on oikeastaan lumettomina ja sateettomina aikoina jatkuvassa käytössä. Siellä kuivatellaan pyykit, jutellaan, istutaan, syödään, vilvoitellaan sekä tietenkin pelleillään ja leikitään koiran kanssa.  Tänä aamuna, kuten monina muinakin aamuina, nojailin kahvikupin kanssa terassimme kaiteeseen ja katselin ilman sen kummempaa pohtimista, oman pihan kuulumisia. Tänä aamuna hymyilin meidän pikkuiselle grillipenkillemme sekä kauhistelin rikkaruohojen määrää nurmikollamme. Niitä kasvaa kuin sieniä sateella. Nautitaan kesäpäivästä. Ollaan suvaitsevaisia sekä unohdetaan katkeruus. Ennen kaikkea muistetaan, ettei oma elämä parane yhtään toisten elämää tai toisia ihmetellen tai ar

Pitkästä aikaa ostin meille viherkasvin, kastanjasutipuun. Sellaisen vähän kookkaamman, jota voi pitää lattialla. Tämä viherkasvi on kolmas kokeilu täällä meidän koirakodissamme, sillä jostain kumman syystä koiramme on merkannut aikaisemmat lattialla olevat kasvit... Muuten koira on täysin sisäsiisti. En tiedä, onko tuo tapa johtunut kasvista, mullasta vai ruukusta. Mutta nyt olen toiveikas :) viikko mennyt loistavasti. Kasvi on nuuhkittu ja mitä ilmeisemmin todettu olevan tylsä.  Viherkasvit ja ylipäätään kukkaset tuovat kyllä kodikkuutta kotiin. Niistä on paljon iloa ja katseltavaa. Jotkut jopa puhuvat viherkasveille ;) tuo tapa ei ole vielä minuun tarttunut, mutta eihän sitä koskaan tiedä....  Luonto!  Aivan ihanaa keskiviikkoa!  Reeta